Kävin tekemässä tuohon lähimetsään pitkästä aikaa jäljen. Sellaista kuusimetsää paikoin aika korkealla aluskasvillisuudella. Jana n. 10 m ja lähtö vasemmalle. Piti tehdä kulmia vasemmalle, mutta jotenkin siinä haksahdin lähtiessäni metsään ja tuli kolme kulmaa oikealle :) Mittaa varmaan sellainen reilu 400m, kuusi käppiä ja pari ojanylitystäkin siihen taisi mahtua. Vanheni n. 1.5h. Merkkasin janan, toisen käpin ja viimeisen.

Lähetin jäljelle jo tuossa pellon puolella. Otin nyt lähetyksen maasta. Lähti suoraan, mutta kaarsi sitten oikealle aika voimakkaasti. Poimi jäljen ja lähti vähän tarkastettuansa oikeaan suuntaan, mutta ajoi n. 1.5m vieressä, kun tultiin metsän laitaan niin hukkasi jäljen. Siinä vähän aikaa pyörittiin jalat solmussa, mutta oikea reikä metsään löytyi ja ajo jatkui mallikkaasti siitä eteenpäin. Annoin nyt ihan reilusti narua ja siten ajaa paljon vapaammin. Näkyi taas vähän sellaista mutkittelua ja pyrähtelyä, mutta ei todellakaan entiseen malliin, korkea kasvillisuuskin teki varmasti epätarkemmaksi ajamista ja mun hyttysiä huitoen tehty jälki, mikä ei ihan suorista suorin ollut :) Jokaisen kepin kuitenkin haki todella hienosti ja etsi innolla hajun saatuansa. Kulmat meni ilman suurempia mutkia, mutta niin meni viimeksikin nämä oikealle kääntyvät. Eli niita kulmia vasempaan nyt ens kerralla.

Hyvä mieli jäi jäljestä. Kaikki käpit tuli ilman mitään toppailuja tai kehotuksia ja Piitun ajo oli loppuun asti aivan yhtä innokasta pienine laukkapyrähdyksineen. Ei ollut väsymysken merkkejä havaittavissa eikä liioin vilkuilua emäntään päin, että mitäs nyt pitäis tehdä :)