Aito ja alkuperäinen influenssa. Eipä ole tarvinnutkaan tuota sairastaa vuosikausiin, eikä mielellään ihan heti uudestaan. Maanantai aamusta lauantaihin kuumeessa heti kun pillerien apu loppu.. ja sellaisessa 39 ja risat kuumeessa aina :) Kivaa siis ollut. Piitulla ei niinkään ja ryökäle sai itsensä valeraskausmasikseen nyt sitten tässä välissä kun ei olla ihan niin paljoa päästy harrastamaan.

Viikon aikana ei tosiaan suuria ole tehty. Muutamia luoksetuloja tuossa pihalla ympäri kiertämällä (saanu itse seisoa paikalla :) Sujunut varsin hyvin ja otin nyt läpijuoksujakin väliin notta saisi sitä vauhtia vähän lisää. Pysähdykset tosiaan ok ja nyt se makuulle menokin onnistunut lähes aina. Tunnari tehtiin eilen ja se ei oikein sujunutkaan. Toi ensimmäisellä kerralla väärän, kun taas seisoi jotenkin kapuloiden päällä eikä saanut sitä oikeaa nenäänsä ollenkaan. Juoksee aina kapuloille ja kääntyy naama mua kohti, mistä sitten nuuskii niiltä sijoiltansa. Jospa se ajan kanssa huomaisi katsoa jalkoihinsakin :) Uusi lähetys ja nyt tuli oikea heti kun haistoi, mutta pudotti kapulan tuodessansa sitä. Otin vielä uuden ja nyt otti varmasti oikean vaikka kapulat oli tosi lähekkäin maassa. Tällä kertaa kutsuin iloisesti tuomaan kapulaa heti kun nosti sen ja tulikin hienosti sitten. Jospa tuolla saisi siihen vähän varmuutta, saa nähdä.

Viime viikonloppuna oltiin Turussa messu/ sukulointireissulla missä Piitukin toki mukana :) Matkalla sai neiti uuden tuttavuuden eräästä Aapo ranskanluppakorvakanista, mikä kyllä ehkä kuvitteli olevansa koira.  Näistä kahdesta olisi kyllä saanut hyvää hauskat kotivideot kuvaa kun vetivät hippaa pitkin kämpän lattiaa, siis Piitu edellä ja kani perässä :D jos kani pysähtyi, niin Piitu kävi kutsumassa leikkiin uudestaan kaniherraa ja hippa jatkui taas... siis ihan sama kuvio kuin mitä tuo tekee koirienkin kanssa. Niin, no olisi se kanin jahtaaminen kyllä Piitulle kelvannut, mutta tuopa herra ei änähtänytkään karkuun missään vaiheessa. Tässä vähän jo rauhallisempi otos kaveruksista :)