Tällä on ollu pieni lama tuon jäljestämisen suhteen. Kiitos Jaanalle kun kysäsit asiasta ja nyt sain taas intoa lisää. (Sekin sai innostumaan kun oikeasti näin Piitun jäljestävän keskittyneesti ja rauhallisesti viikonloppuna. Oltiin Anskun kanssa kävelyttämässä koiria ja Piitu pongasi pellolta pentujen vanhat makkarajäljet. Piitu ajoi tasan joka askeleen, häntä matalalla ja nenä niin perusteellisen maassa. Piti ihan silmät pyöreänä katsella vaan :) Eli nyt koitetaan saada tuota samaa fiilistä näille meidän yhteisillekin jäljille! Eilen tein ihan pätkäsen lenkin lomassa (alku sekin:) Ehkä 300m mittaa. Jana n. 40m oikealle. Jätin Piitun tielle odottaan ja paikka oli sinällänsä hyvä, koska muuten oli ihan pusikkoista, mutta just janan kohdalla näki mut.

Ehti vanheta ehkä puol toista tuntia ennen pimeää. Jana oli vähän söhellys. Päästin Piitun irti ja hyvin etsi jälkeä, tosin risteillen. Oikeaan suuntaan lähti heti määrätietoisesti ja hieman yli-innoissaan :D Tein jälkeen varmaan kymmenen kulmaa ja kolme keppiä. Ajoi tosi tarkasti siitä huolimatta että innoissaan tuli pieniä sivupomppuja, mutta nykyään hakee heti sen jäljen takasin. Tein mm. pari pikku mutkaa jonku mättään ympäri ja jäljesti nämäkin ihan päällä. Teki tosissaan hyvää Piitun jäljen ajolle ne aikasemmat söheröt! Käpitkin nousi kaikki ja nostatin vielä loppupalkan jälkeen varakäpinkin Piitulla. Hyvä hyvä :) Tää koittas ryhdistäytyä ja käydä tekeen vielä jonkunkaan jäljen ennen talveksi muhimaan jättämistä.