Sitäpä se. On ollut hässäkkää joka suuntaan. Koirat on mukana pysytelleen parhaansa mukaan :)  Minnan tottisryhmäkin loppui tältä keväältä ja nyt odotellaankin sitten lumien sulamista ja ensimmäisille jäljille pääsemistä. Siihen ei näillä sääennusteilla pitäis onneksi montaa päivää olla :D 

Piitun anaalit leikattiin pari viikkoa sitten ja onkin ollut ihan toipilaana sen jälkeen pönttö päässä. Leikkaus meni hyvin, mutta kipeähän se oli pari kolme ensimmäistä päivää. Nopeasti kuitenkin toipui ja rankinta oli varmaan se, että näki kun lähdin Nikin kanssa treenailemaan ja  toinen jätettiin kotio... Noh, Teemu rapsutteili senkin edestä ja neiti asuu nykyään ihan säännöllisesti meidän sohvilla. Tänään jouduin sitte itse poistaan tikit (yks vielä jäi ja pitää mennä se poistattaan kun oli niin syvällä) Piitu juoksi pihalla kaulurinsa rikki ja kun ne tikit olis pitäny mennä muutenki jo poistaan, niin laskeskelin että pienempi riski ottaa ite kuin toivoa etteikö se nuolis ja repis niitä itse pois... Näin pyhäpäivänä ei vihti oikeen lääkäriäkään lähteä soitteleen tikkien poiston vuoks.

Nikinkin kanssa on ollut aika hiljais eloa noin tottis rintamalla. Jotain pientä aina sillon tällön. Seuraamista otettu jo pienemmillä avuilla, yms. Muuten tämä Piitun toipilasaika on ollut ihan eduksi, kun on Nikin kanssa lenkkeilty kaksistaan enempi ja tottistreeneissä juostu totuttelemassa enimmäkseen toisiin koiriin. Eli enempi tällainen kuinka täälä maailmassa eletään jakso :) Niki on vieläkin aika ärhäkkä toisia koiria kohtaan ja mieluiten räyhää ja jos ei räyhää, niin ei tarvi isoa provoa kun taas alottaa... Maneesilla on käyty siis ihan pyörimässä näyttelytreenien lomassa sosiaalistamassa. Leikitään ja makupaloilla tehty jotain pikku juttuja häiriön läheisyydessä. Hurjasti on edistyttykin jo, viimeksi ei tullut kuin muutama haukahdus ja sitte alkaa jo katseleen mua että mitä tehtäs :) Pieni roturasistikin tämä tuntuu olevan... maneesilla ollut tervubelgi ei aiheuttanut mitään rähinöitä, sen vieressä pystyttiin oleen, käveleen vastakkain yms, mutta ootappa jos siinä on joku muu omituinen otus.... huoh. En siis päästä tätä mitenkään hirveän läheistä tuttavuutta muihin koiriin tekemään. Pääasia että tottuu niiden läsnäoloon ja sillon tehdään mun kanssa kivuuksia. 

Pääsiäisenä tehtiin pieni kyläilykierros Kannus, Lohtaja, Viitasaari akselilla. Oli siinä pienellä miettimistä kun juostiin talosta taloon :) Hyvin kuitenkin osasi olla pienten alkuvilkkauksien jälkeen joka paikassa ja otti kyllä huomion keskipisteen paikan ihan mihin mentiinkin... :D Äitin Sani koiran kanssa kohtaamista vähän pelkäsin ja kyllähän se aika tulenarka olikin. Molemmat tosi kärkkäitä tyyppejä. Sani on pomo mielestään, ja Nikin pitäs vielä olla pentu, mutta ei oikeen osaa olla... Riitaahan siitä tuli, kun kakara yritti pomppia silmille, mutta saatiin sekin järjestyyn sitten kun kakaralle näytettiin paikka ja lopuksi leikkivät varmaan kolme tuntia niin sulosina olohuoneen matolla Sanin kanssa :) Mutta joutuu noiden kanssa varovaisia olemaan, kokoero niin hurja ja kaks taulapäätä, pitää ite olla aika vahvana siinä välissä. Piitukin varsin hienosti hoisi jos tunteet tuntu kuumenevan liikaa. Muuten siis kyläilyt suju hyvin ja Niki osas rauhottua joka paikassa yöks nukkumaan ja kaikki vieraat otettiin hyvin vastaan. Mukava oli kyläillä pitkästä aikaa ja toivottavasti meidän kauhulauma otetaan vielä jatkossakin vastaan ;D

Hammasrintamalla asiat on kehittyneet siten, että tuolle jää hyvin hyvin mielenkiintoinen purenta... Toisella puolella kulmurit on asettuneet väärin päin, plussaa, että ei paina kitalakeen, miinuksena se että joka kulmuri sojottaa nyt vähä eri suuntiin... ja jos tuo leuka nyt keksii kasvaakin vielä pituutta, niin en sitten tiedä mitä se tarkoittaisi. Toisella puolella on siinä hilkulla, että asettus kohta ihan oikeaan paikkaan, pikkasen vielä vastaa ikeneeseen. Yläpurenta on vieläkin huomattava ja varmasti se sellaiseksi jääkin. Katsotaan kuinka tilanne edistyy. Hyvin tuo syö ja leikkii paljon paremmin nykysin, eli ei vaikuta kyllä mitenkään kipeältä.  Pallojen kanssa koitetaan muistaa pelailla päivittäin vieläkin.