Kolme jälkeä ajettu viime päivinä.

Ensimmäinen oli n. 40m tuossa omalla nurmikolla, mihin oli sitten muurahaispopulaatio kehittynyt viime jäljen jälkeen. Niki joutui nielemään varmaan saman verran muurahaisia joka makupalalla... Olisi pitänyt jättää jälki kesken, sellaiseksi pärskimiseksi se meni loppua kohden ja joutui pitämään ihan pienen tauonkin ennen kuin ajoi sitten loppuun ihan itsenäisesti taas. On se sissi silti.

Illalla toinen saman moinen jälleen nurmikolle. Nyt ei ollut muurahaisia, mutta selkeästi oli levottomampi ajo, vähän jäi kaivertamaan nuo muurahaiset. Ajoi selkeästi epävarmemmin.

Sitten käytiin Tiinan opissa sahakylässä lauantaina. Suur kiitos ohjauksesta ja kommenteista! :) Viettiä kuulemma on ihan jees, mutta voisi ajaa vieläkin keskittyneemmin, se vähäinen hännän heilauttelu sieltä tulee välistä. Hyvin kuitenkin imuroi joka askeleen läpi, vaikka välistä multaan uponneet makupalat jäi syömättäkin, vauhdin pysyessä kohtuullisena. Vinkiksi saatiin ihan reippaasti kasvattaa askeleen mittaa (Olen lähes normi askelta tehnyt jo, ei mitään töpötystä, mutta on siinä varsinaiseen kävelyvauhtiaskeleeseen vielä eroa) ja lisätä jälkeenkin mittaa. Tuo oli n. 70m jälki mikä tuolloin ajettiiin. Nyt kun askel saadaan pidennettyä niin pakotetta tarpeen mukaan askeleen välissä jos vauhti alkaa kasvaa vetämiseksi. Tavoitteena nyt olisi se löysin hihnoin jäljestävä pikkumali :) Saas nähdä.