Toinen lähiviikko takana Kannuksessa. Voi rehellisesti sanoa että rankimpia kouluviikkoja ikinä! Päivät veny 10h mittasiks ja kun vielä aiheet on sellaisia että oikeasti koko ajan haluaa olla skarppina. huh huh. Rakennus tekniikkaa opiskeltu paljon. Jotenkin tuo sukuvika rakentamiseen pitää jo itsessään mielenkiinnon yllä ja kun pikkuhiljaa tajuaa kuinka laaja homma tämä oikeasti on :-O Opittavaa on valtavasti ja valmiiksi tässä ei varmasti tule koskaan.

Koira puolella oli jännää mennä uudestaan paneelin eteen ottamaan treenit. Nyt oli lähes kuukausi omatoimista treeniä takana ja ois periaatteessa pitänyt olla jo jotain esitettävää ;) niin no... Ihan ok Nikin kanssa meni, sen nenän käyttöä taidettiin kehua joka treenissä, löytää hyvin, etsii hyvin. Mutta se hallinta!!!! ohjatun etsinnän koulutuksessa on meillä paaaaaaljon tekemistä. Niki ei tee mulle, perusta sen taivaallista missä minä oon, vaan etsii ihan oman nenänsä viemänä... Häiriöherkkä se on vielä kovasti, onhan se kakara vielä ja kehitystä on sen suhteen tullut jo nytten, mutta silti. Toki tulevaisuudessa ne työtilanteet pyritään rauhoittamaan ulkopuolisilta häiriöiltä. Nenän käytössään se on vähän ärsyttävänkin tarkka, haistaa useimmiten jo monen metrin päästä piilot... joten ohjaile siinä sitten tarkkaan etsintään. Mutta edetään ja treenataan :)

Piitun suhteen treenit ovat edenneet paljon positiiviseen suuntaan. Sillä on jo oikea asenne heti päällä ja on reipastunut kovasti. Tietää kyllä mitä tehdään. Piitun ohjaamisen kanssa ei ongelmia ole... ennemminkin vaarana että voi tukeutua liikaakin muhun, mutta eiköhän se osata välttää. Nenän käytössään on parempi ja parempi, yhtä tarkka hajuaisti selkeästikkään Piitulla ei ole, useita kertoja on tullut huomattua kuinka Niki haistaa puolta kauempaa saman piilon. Onhan piippanalla puolta kapeampi kuono kuin Nikillä, liekö siinä syy :) On se ihana tuo neiti wanhus, sille on kasvanut ekat harmaat karvat silmien päälle. 

Hommat etenee nyt niin, että saatiin homepalikat treeneihin mukaan ja nyt lisätään lelun lisäksi homeen hajua treeneihin. Eli varsinaisesti ei vielä etsitä hometta vaan sitä lelua ja yhä keskitytään etsintään, motivaatioon ja tekniikkaan. Saas nähdä kuinka meidän käy. Koirista kyllä on molemmista hommiin. Ohjaajasta pitää vähän vielä keskustella ;)

Hubailu rintamalla ollaan otettu vetohiihto ihan tosissaan kuvioihin. Jakohihnalla molemmat koirat eteen ja mars menoks. Vitsit että on ollu kivaa, kovaa ja vaarallisia tilanteita!!! Tässä on nyt kyllä jotkut hyvin lapsuudesta säilyneet haaveet nyt toteutuneet! Käytiin jo n. 6km lenkkejä pisimmillään vetämässä ja hyvällä tempolla jaksavat vetää. Otan aina spurtteja ja pysäytän pitämään hetken taukoa vielä kun jaksavat hyvällä vauhdilla vetää. Enkä oo lentänyt kun kahdesti kunnolla mukkelismakkelis :D