Wanhoilla luvilla tulee tuolla aina käytyä. Ois ehkä aiheellista jo kysyä joltain nykyiseltä uusi lupa :)) Mutta siellä silti.

Nikille pääasiassa seuraamista, esteitä ja eteenlähetys. Sen verran jääviä ja luoksetulot, että sain jätettyä eteenmenopalkan. Koitin patukalla ottaa hypyn ilman mitään alkujuttuja, mutta eihän se onnistunut, kahdesti koitti kiertää mennessä. Saatiin me sitten pari onnistunuttakin (yks on vahinko) A-esteellä sama homma, eli menen tosi lähelle estettä, ettei kerkiä niin kauas pompata ja koitan tipauttaa sen patukankin aika lähelle. Parempi oli nyt ja siihen ei yrittänyt mitään kiertelyitä kehittää. Osasi jopa tuoda patukkaakin luovutusasentoon ja malttoi olla pureksimatta sitä, se on hoksannut jotain :D Eteen meno oli ihan suberp, mitä nyt seuraamisessa tuumas edistää, mutta sekin on jo hyvin mennyt kaaliin että jos siitä huomautan, niin petraa heti ja hakee hyvän paikan. Palkka oli siis viety ennen noita hyppyjuttuja ja hyvin muisti mennä suoraan. Jospa se siitä pikkuhiljaa :)

Piitulle seuraamista, koitan nyt hetsata noita käännöksiä yli menevillä täyskäännöksillä yms. Sitten otin aika monta juoksusta maahan menoa ja seisomista sekaisin ja niihin nopeutta lisää nopealla palkalla. Kivasti petras kun huomautti hitaista ja nopeista heti kehu/ palkka. On varmaan vaan tullut palkattua ihan liian harvoin noista... Hypyn ja A-n otin kanssa, ei ongelmia. Eteenlähetys palkalle. Piitu on ärsyttävästi lopettanut kohdistamisen nykyään. Ennen oli jotenkin kiva kun sille sanoi että eteen siinä odotellessa, niin rupesi katselemaan sinne kentän päähän ja kehuin kun osu kiikari oikeaan kohtaan... no nyt vaan tillittää kontaktissa. Onneksi ne eteenmenot on ihan hyvin menneet sitten oikeaan suuntaan siitä huolimatta :) Ehkä minä vain tarvin sen kohdistamisen, ei koira...

Meille on tulossa tosi kiire työviikkoja, joten treenit varmaan joutuu jättämään vähän vähemmälle, jaksavat homehommissa koirat :)) Mutta hyvä että on puuhaa, voi että kun nytkin on pari päivää vaan oltu, niin jo on painetta mittarissa. Tänään tuumasin sydänkohtauksen saada, karkasivat portista läpi tielle!!! Tosta vaan portin läpi ja räyhäämään ohi kulkevalle mummolle koiransa kanssa :(( Autoja ajoi ristiin rastiin. Eivät ole IKINÄ mitään tuollaista keksineet tähän päivään mennessä ja nyt sitten ja Piitukin vielä... Oli kyllä liian iso vahinko ihan liian lähellä! Karjuin kyllä niin lujaa koirille, että varmaan koko kulmakunta raikas, tulivat aika vilkkaasti takasin kyllä sitten..  Portti meni jo tänään työn alle ja huomenna siinä on sellainen Berliininmuuri, jottei varmasti mennä läpi! Mummon koira on onneksi uros ja ihan kookas, ja ovat sen kanssa kohdanneet aikaisemminkin, mutta eipä tuo kiva ylläri ollut mummollekkaan ja tuo auton alle jääminen :(( Koirien kanssa kyllä aina voi sattua ja tapahtua. Ei saisi ikinä luottaa liikaa, ne on eläimiä omine vaistoineen.