Ohoh, onpas mulla tosissaan jäänyt tämän sivuston päivittäminen. Vuosi vierähtänyt edellisestä kerrasta :-O Ehkä mulla on ollut ihan hyvästi syytäkin olla lorvimatta koko ajan koneella :) Tai onhan sitä tullut harrastettua, mutta jotenkin tämä blogi homma jäi sen myötä kun tämä arvon palvelin hukkasi mun vuosien saatossa tänne lataamani kuvat..

Mutta, tehdäänpä pikainen tiivistelmä viime vuodesta ja koitetaan keskittyä vähän koiriinkin :)

Nessa tosiaan tuli tammi-helmikuun vaihteessa ja nyt reilun vuoden ikäisenä se on kaikkea mitä ikinä osasin odottaa. My little pony on n. 65cm korkea, reipas 30kg painoinen järkäle. Luonteeltaan Nessa on ollut pennusta saakka todella rauhallinen ja hyvin asioihin keskittyvä. Saatiin hyvin treeniä alle jo ihan pikkupentuna, sekä homeiden että tottiksen suhteen. Aika paljon Nessa pääsi kulkemaan mun mukana työkeikoilla ja muutenkin ympäriinsä. Mitkään tilanteet eivät ole olleet sille ongelmallisia. Nessan kanssa nukuttiin ensimmäiset 2.5kk sohvalla pentu kainalossa. Mamma kun totes sohvan olevan kivempi paikka nukkua ison mahan kanssa ja niin tuli meidän taloon eka sohvakoira samalla kasvatettua :) En tiedä johtuuko tuosta vai mistä, mutta Nessa on ollut todella hyvin mun koirani alusta saakka ja halunnut tehdä mun kanssa asioita, ei ole tullut koirankoiraa.. Pikkupentuajan Nessa on ollut kyllä ylivoimaisesti helpoin mun koirista, hurrrrja käyttömali jne.. Piti jo joskus miettiä että onko siinä jotain vikaa :D 

Huhtikuun puolessa välissä, 15.4 liittyi meidän perheeseen pieni Joel poika :) 

Arvatenkin siinä välissä tuli hieman taukoa aktiivisesta koiraharrastamisesta, no hyvin lyhyesti oikeastaan :) Joelin kanssa kaikki sujui hyvin alusta saakka ja pian käytiin pitkillä vaunulenkeillä ja poika pärjäsi muutaman tunnin pätkiä isänsä kanssa , joten treeneihinkin päästiin jo huhti-toukokuulla. Niki lähti huhtikuun alussa Jenna Knuutiselle hoitoon/ työlainaan, sen verran helpotin omaa taakkaani. Tuo reissu kesti juhannukselle saakka ja oli hieno ratkaisu. Niki pääsi käymään töissä ja sai aktiivisesti treeniä mm. tottikseen samalla reissulla. Sen pää ei ihan niin hyvin olisi joutilaisuutta varmasti kestänyt. 

Hakutreeneissä käytiin oikeastaan koko kesä varsin aktiivisesti. Pääasiassa treenasin alkukesän Piitua tavoitteena SM-kisat. Nessa pääsi tekemään muutaman pentutreenin, mutta jäi sitten tauolle kasvamaan niistä hommista. Heinäkuulla Nikin tultua takaisin ilmoittauduin Poriin kokeisiin ensin Piitun kanssa, mutta se onnistui telomaan jalkaansa jonnekin sen verran että vaihdoin lennosta koiraksi Nikin. Kävimme ilman sen kummempia treenejä hakemassa HK1 tuloksen pistein 283 :) Tottis 93, haku 160p.  ja esineet 30p. Ei paskemmin! Nikin kanssa oli hauska käydä kokeessa, tuota virtaa on ja vaikka kuinka yritin sitä ennen hakurataa purkaa pois, niin se oli aika menoa, poissa lapasesta ns. Ekalta maalimieheltä pois saaminen oli aika työ,... ei ihan hallintaan otto sujunut oppikirjamaisesti. Seuraava meni jo paremmin. 

Heinäkuulla sattui sitten valitettava haaveri. Niki ja Piitu otti yhteen oikein kunnolla, mistä seurasi lääkärireissu, ab-kuurit ja kipulääkkeet Piitulle. Siinä meni Sm-kisat samalla, varoaikojen vuoksi. Sanotaanko että pikkaisen söi allekirjoittaneen motivaatiota harrastuspuolella :/ Sm-kisoihin lähdettiin sitten ihan katsomoon ja uusi kasa leluja + hienojen koirakoiden katsominen onneksi palautti motivaatiota, mistä johtuen elokuun lopulla startattiin Piitun kanssa piirinmestaruuskokeissa Alavudella. Tuloksena todella tiukka 272p HK3 1 tuloksella ja KÄYTTÖVALIO!!!! Piirinmestaruus pronssikin irtosi ko. suorituksella :) Koe oli monin osin aika taistelua :D Piitu on jo vanha kokenut koira, tietää mitä tekee jne.. Hakumaastossa pistoille lähti tasan jos oli hajua, tyypillisesti oltiin taas viimeisenä menossa sinne radalle, joten urat oli selkeät... Ei voinut kuin nauraa neidin touhulle, ei paineistu, ei mitään sellasta, ei vaan mee :) Kaikki ukot kuitenkin nousi ja ilmaisut olivat ehkä parhaat ikinä Piitun tekeminä. Esineruudussa onneksi oli vanha kunnon super ihtensä, kolme esinettä tais tulla neljällä pistolla. Tottis ... Treenaamattomuus näkyi kaikessa ja onneksi tuomari katsoi muutamassa kohtaa ilmeisesti sopivasti vähän väärään suuntaan.. Armollisesti riittävä tulos saatiin ja siten KVA haave toteutui ;) 

Siinä ehkä koira mielessä ne vuoden huippuhetket :) Muihin kokeisiin ei sitten mentykään enää, lapsi ja jo heinäkuulla kun aloittelin hissukseen töidenkin tekemistä, vei aika hyvin kaiken ylimääräisen ajan. Hakua treenattiin myöhään syksyyn suht säännöllisesti. Aloitin Nessan treenaamisen ja edettiin jo ihan kivasti sen kanssa, muutama pisto taidettiin tehdä jo ilman apuja 50m. sopivissa tuuliolosuhteissa. Paljon on tullut puntaroitua sitä että mitä teen harrastusten suhteen. Kolme koiraa aktiivisesti treenattavaksi on vain liikaa tässä elämäntilanteessa ja kun kuitenkin teemme viikottain töitä/ treenejä homeiden kanssa, joten sikäli jokainen koira pääsee jotain tekemään. Tottista tehdään "purku" treeninä kyllä kaikkien kanssa :) Siinä saavat kivasti riehua.. Piitu kohta 8v. alkaa jo vähän himmailemaan. Katsotaan jos vaikka Ek-kokeisiin ensi kesänä innostuttais vielä. Nikin suhteen,.. ei vain oikein tahdo olla hirvesästi motivaatiota. Katsotaan jos kuitenkin käytäisiin hakukoularit hakemassa, koska on periaatteessa kaikin puolin valmis ylempiin luokkiin. Nikin luonne ja se että sen arvaamattomuus vieraita ihmisä kohtaan ei vain ainakaan tunnu helpottuvan vanhemmiten. Tuo oman tressinsä sen viemisessä kokeisiin. Tehtiinhän sillä jo 2v. ikäisenä täyspitkää rataa, joten sikäli tekisi mieli tulokset käydä hakemassa.. Nessan kanssa on tällä hetkellä ehdottomasti ne isoimmat tavoitteet. Tykkään tuosta koirasta todella paljon ja vaikka siinä on omat pienet haasteensa kouluttaa ja ehkä juuri sen takia, olen aika innoissani sitä treenannut. Käytiin myös jäljellä useita kertoja syksyn aikana ja kahden kaahottajan jälkeen on todella ihanaa olla liinan päässä roikkumassa kun on luonnostaan tarkasti työskentelevä koira jäljellä :) 

Työ rintamalla on mennyt varsin hyvin. Nessaa sain treenattua säännöllisesti kesäkuulta eteenpäin ja jo vuoden ikäisenä se oli siinä vaiheessa että olen käyttänyt ihan kuumilla keikoilla. Toki treenattavaa vielä on, mutta hienosti on edistynyt tähän saakka. On rauhallinen etsijä kohteilla ja onneksi näin, tuon ruhonsa kanssa ei paljoa kärsi riekkua :) Nessa on todella saalisviettinen koira ja ylivoimaisesti nopein mun koirista. Sen palkkaaminen on helppoa ja jaksaa hyvin työskennellä. Tottiksessa tuo saalisviettisyys näkyy jopa saaliskyttäämisenä, mikä tuo suurimmat haasteet koulutukseen. Nyt 1v. 2kk iässä alkaa olemaan jo asennetta sen verran että saa haastamisen kautta sen sopivaan mielentilaan tottiksessa ja tekemään nopeammin asiat. Tällä hetkellä työn alla on nouto ... todellakin työn alla... Tuo on ollut ihan ylifiksu koira ihan kaikessa paitsi tuossa.. Kapulan suussa pitäminen ja istuminen yhtä aikaa no can do!!! Uskomatonta törmätä tällaiseen ongelmaan :D Vauhtinoutoa tuolle ei voi tehdä tuon saaliskyttäämisen vuoksi... Mutta kyllä me edetään silti :) Ja kun tuosta tulee hyvä, niin se on hyvä!! 

Että lyhykäisyydessään sellainen vuosi koiratreenirintamalla :) .. Katsotaan mitä tuleva vuosi tuo tullessaan, toivottavasti vähän tiheämpää blogi päivitystä. Paljon pieniä suunnitelmia ainakin on :) 

 

Koko tiimi tammikuisella lenkillä :) Niki, Nessa ja Piitu