Kannatti sen mummun kanssa vain lähteä vielä jälkikoetta kokeilemaan. Saatiin kuin saatiinkin se 1. tulos jäljeltä, kyllä sitä niin monesti koitettiin joskus metsästää ja niin monesti se oli niiiiin lähellä :P

Ekana jälki. Kenraalit oli jäljen osalta menny aika penkin alle, ei noussut viikon takasissa reeneissä kuin yks käppi ja janakin oli miten sattuu. Esineruututreeni samassa kenraalissa tosin vinkkas siitä että nenäpunkki-invaasio oli päällä ja annoin siihen siis häädöt ennen tätä koetta. Janalle lähetys, Piitu eteni koko ajan, mutta kovasti mutkitellen ja jouduin useamman kerran päästämään liinasta irti ja taisin minä siellä kaatua itsekin jne. Jäljen Piitu nosti kuitenkin varmasti ja lähti jäljestämään, kutsua ei tuomarilta kuulunut, joten nähtävästi oikeaan suuntaankin. 31p. Alkuun oli tosi pitkästi tyhjää, ainakin tuntui ikuisuudelta ennen kuin ensimmäinen käppi nousi. Olin jo ihan varma että sinne jäi. Piitu kuitenkin jäljesti tosi tarkasti ja jäljen näki suurimmaksi osaksi ja siinähän se Piitu päällä käveli. Kulmatkin otti tosi tarkkaan. Pikkuhiljaa niitä käppejä vaan nousi ja me pidettiin ihan mega bileitä niillä :) 4. käpillä Piitu oli jo aika väsy ja pidin pidemmän tauon. Sen jälkeen tuli tosi mutkainen pätkä ja olin jo varma että jälki hukkui, mutta niin vain tuli seuraavalle. 5. käpillä vielä pidempi tauko ja niin vain Piitu jatkoi, ylitti tien uudelleen ja 6. käppi löytyi. Melkein oli tippa linssissä itsellä, sama miten loppupäivä menis, mutta tää oli varmaan toinen voittajaluokan jälki kun Piitu nosti kaikki 6... Voittaja fiilis!!! 

Esineruutuun oltais päästy heti, mutta saatiin pitää 5min tauko. Kukaan muu ei ollut jälkeä selvittänyt, joten piirinmestaruus varmistui sikäli jo tässä vaiheessa, jos saadaan tulos. Piitu lähti esineruutuun ehkä hieman jälkifiiliksellä, taisi vasta kolmannella lähetyksellä hiffata että kas esineitähän täällä on :) Seuraava nousi nopeaa, mutta viimeistä etsittiin ja etsittiin. Piitu selkeästi hyytyi, eikä enää irronnut taakse asti, oli toki takaosan jo hyvin etsinytkin ja tuuria oli sikäli, että viimeinen esine oli ihan edessä, taisi nousta ihan viime sekunneilla se. 28p.

Tottikseenkin päästiin viimeisenä. Hakukoirista 2 jatkoi tottikseen, muut keskeytti sieltäkin. 3. koiran kierrolla tottis niin että mentiin ensinnä paikallaoloon, sitten tauko ja tottis. Paikallaolossa ei kummallista eri. Tottikseen nousi ihan sopivaan vireeseen, Seuraamisesta eri, Istuminen jäi seisomiseksi epätoivoisesta kaksoiskäsky-yrityksestäni huolimatta, puutteellinen. Liikkeestä maahan menossa kaksoiskäsky, tais olla silti eh. Loput liikkeet meni eri ja eh linjalla myös, en nyt muista mistä rokotti enää. Ihan perus kivan tottiksen Piitu teki ja nyt ei tullut mitään sivulle varastamisiakaan vaan saatiin noudoissakin kivat tauotukset tehtyä. Eteenlähetyskin meni hyvin :) 88p. Yht 277p ja 1. tulos. Mee so very happy :D 

Kisat kruunasi rankkasade palkintojenjaon päätteeksi.. Ihan litimärkä akka ja sen ansiosta vilustuminen ja pari päivää on nyt oltu kuumeessa, huoh... Muutta kaiken sen arvonen reissu silti :) Mummokoiralle uhkasin että jos ei nyt suju, niin saa jäädä eläkkeelle, ei vissiin halunnut vielä ;) Mutta tämä oli niin hieno homma päästä vielä kerran Piitun kanssa kokeeseen viime kevään kremppojen jälkeen ja jokainen mahdollisesti seuraavakin on aina koe kerrallaan mentävä. Niin se vain on että kun koiralla rupeaa ikää olemaan se 8 ja risat niin rupeaa ne koevuodet olemaan ehtoo puolella.. Jotenkin meidän yhteistyö tuolla, metsässä ja maastossa ja vielä tottiksessakin, se on niin saumatonta <3 Se niin tietää mitä siellä ollaan tekemässä, Piitu antaa parhaansa ja näkee koirasta että on niin tyytyväinen itseensä siellä myös :) 

 

Mitäs me muuta.. Tottista on hiottu varsinkin Nessalla. Se on niin hauska ja kun siihen on nyt tullut ihan hurjasti virtaa tuon tottiksen suhteen. Sosiaalista oppimista käytän sen kanssa ihan surutta mm. kun tein Piitulle kenraalit tuonne kokeeseen, Nessa sai olla esteiden vieressä paikallolossa. Tämän jälkeen teki täydelliset estenoudot mulle ;) Sitä ennen ei tuumannut hyppyesteen yli meneminen molempiin suuntiin onnistua millään.. fiksu likka " ai noin toi tehdään ja se sai palkan siitä.. " kuulen melkeen kuin raksuttaa toisen päässä :) Vire kestää ja tekee kivan nopeaa asioita. Käännöksiä pitää vähän viilata, kun pudottaa istumaan helposti, eteen tulon asentoa tarkentaa.. Eteenmenon maahan meno opettaa, taitaa olla ainut mitä ei ole vielä otettu, eteen lähetyksetkin sujuneet hyvin. Nessalla olen myös ottanut käppi-ilmasutreenejä. Teen sille nyt maahan menon. Ongelmana tahtoo olla että kääntyy ihan tyystin mua päin, mutta nyt kun tein ihan rehdille jäljelle, niin alkoi jo suoristua. Ilmaisee jo ihan kivasti niin että käppi jalkojen välissä, rintamasuunta siis ongelmana. 

Nikillä jotain tottis pelleilyä, sekin on ihan kivalla mallilla muuten , mutta ihan toivottoman läski!!! Ja mä en kertakaikkiaan saa sitä laihtumaan. Joel syöttää sille kaiken, se pöllii pöydiltä, toisilta koirilta, se syö kanalassa kananruuat, lenkillä se syö mustikkaa koko ajan, kanan paskaa nuohoaa päivät pitkät, se söi jopa kuivanneita nokkosia pihalla... Jos tarttis jalostaa ahneutta johonkin koiraan, niin Nikissä kyllä sitä on. Se on siis niin läski nyt, etten vihti oikeen edes hyppyestettä sillä ottaa, se ähinän määrä mikä koirasta kuuluu kun joutuu vetämään ihan viimesestä asti että pääsee yli..