Plaah ja ääh.. tällä hetkellä ehkä kuva tuntemuksia mitä koen eilisen kokeen jäljiltä.. Toisaalta olen joihinkin asioihin todella tyytyväinen ja iloinen. Niinhän se aina on, on positiivista ja super fiiliksiä ja sitten totaali pettymyksiä. Treeniä lisää ja eteenpäin.

Piirinmestikekset oli elokuun lopulla. sinne olin ilmoittanut molemmat koirat, Niki hakuun ja Nessa jäljelle ekaa kertaa molemmat kolmos luokkaan.. Niki aloitti ja homma kaatui jo alkuunsa maastoon. Muuten hyvin mennyt rata, työskentely ok. Mutta jätti ilmaisematta sillä radalla toisen maalimiehen. Löysi sen kyllä ja näin että löysi, aloitti pitkän ajan päästä haukun hetkeksi ja koska hyväksyin sen ilmaisuksi ja koira lopetti haukun, meni maalimies nollille. Olisin voinut kutsua tuossa tilanteessa koiran pois ja koittaa lähettää sen uudestaan sinne. Tämä tuli todella puskista ja myöhemmin kun käytiin treeneissä saatiin maapiilolla sama ongelma esiin, Niki ei ilmaissut umpipiilossa olevaa maalimiestä. Nyt on yksi koe kalenterissa tälle syksyä ja toivottavasti tämä ongelma ei toistu,  muuten pitäisi kaikkien osa-alueiden olla kohtuu kunnossa Nikin osalta.

Nessan Jälkikoe kaatui sitten seuraavana päivänä ekan sadan metrin jälkeen. Tuli hukka ja ei vaan löydetty jälkeä. Janakin oli jo kovin epävarma koiralla ja lähti ylipäänsä jäljelle tosi epävarmasti. Kävin Nessalla siinä kokeessa hakemassa korjauslistan myös esineruudusta ja tottiksesta siitä huolimatta. Tottiksesta saatiin 85p. liikkeestä seisominen puutteelliseksi liikevirheen vuoksi. Kokeessa oli tosi pahaa kyttäilyä noutokapuloille ja pakka tuumasi hajota joka liikkeen välissä, lisäksi haukkui mulle seuraamiskaavion ja tais vielä jäävissäkin tulla seuraamisosuuksissa haukahteluita, sellasita irtoan susta ja yritän mennä sun eteen hetsaamaan haukkua. Kuitenkin sitten aina kasas itsensä liikkeen ajaksi suht ok. Noutokapuloiden pureskelu rokotti pisteitä, taisi siinä pari erinomaistakin liikettä tulla.

Jonkin verran treenailtiin tässä välissä asioita. Tottikseen Nessan suhteen erityisesti. Se on jännä koira, ja mä luulen että sellasella natsikuri hallinnalla mä saan sen vain näyttämään mulle keskaria.. eli laumalla ja saat jatkaa kun teet hyvin teemalla koitettu saada pitkäkestoista treeniä sille niin ettei kuppi mee nurin heti jos tulee vähän pitdempää palkatonta. Hieman on taas teknisestä puolesta tingitty, ei mahda mitään.. mutta en saa sitä kokeisiin oikeaan tunnetilaan jos aina palkka lentää joka liikkeen jälkeen. Selkeästi palkattomuus aiheutti isoimmat ongelmat kuitenin ja koira menee epävarmaksi kun kehujen jälkeen ei kohta palkkaa saakaan ja aletaan sitten tuijottamaan kapuloita tms. että joko mä saisin ampua vaikka noihin kiinni ja sitten mä olen pahalla päällä ja koira menee epävarmaksi jne. kiva kierre :D Noh siis. Nyt tehtiin viimesiä treeniä ennen eilisen rm- koetta tyylillä purutyyny kentän laidalla jolle vapautin sen satunaisesti aika pitkänkin tottispätkän jälkeen vasta, muuten mentiiin kehuilla. Jos haukkui, niin ajoin sen pari kertaa melkeen autolle asti, hommat loppui siihen hetkeksi aikaa. Toi haukuttaminen saa nyt hetken aikaa olla, onneksi koira tekee nyt aika hyviä luoksetulojen vauhteja yms. ettei sitä siihenkään ole tarvinut... toki voi olla että seki taantuu nyt, mutta sitten muutetaan. Eilen siis rm- tottis ja tällä kertaa hengailtiin kentän laidalla moneen kertaan ihan rauhassa ensin, että Nessa näki mitä siellä on ja tottu paikkaan ylipäänsä. Tosi fiksusti se osaa kyllä olla ihmisten ja koirien keskellä, ei siinä mitään. Sitten ennen omaa suoritusta kunnon hetasukset kentän nurkalla purutyynyllä ja pari vapautusta seuraamisesta sille, eli pahimmat höytyt pois. Sain kuin sainkin sen aika hyvään vireeseen siinä. Liikkeiden välit olin jo etukäteen päättänyt että saa kontakti tippua ja katsella kaikkea ihan rauhassa, etten vedä koiraa enää epävarmemmaksi niissä ja kuinka ollakkaan niin koira paransi loppua kohden koko ajan ja taisi seurata hyvin jo hypyltä A-lle menon. En juuri katsonut koiraa ja kehut olivat hyvin vähäisiä liikkeiden välissä, pieni jännite koko ajan :) Isoimmat virheet tottiksessa oli 2 käskyä liikkestä maahan menossa meni tyydyttäväksi, näkyi pieni vireen nousu nytte siinä sitten ja A- esteellä melkein varasti kapulan perään, nousi seisomaan heitosta, uus juttu sekin.. Kapuloita puri törkeästi!!!! Siihen pitää talven aikana saada nyt kovasti apua. Koira jäi hieman kauas minusta myös. Mutta H, ja 2 Eh:ta saatiin noudoista. Liikkestä istuminen Erinomainen :D !!!! Nessalla se on kyllä hieno ;) Ja paikallamakuu erinomainen. Muuten eh- linjaa ja loppupisteet 91p. Rm- tottiksesta ja täytyy sanoa että olin kyllä tosi onnellinen noista!!! Koira oli kyllä parhaassa tilassa mitä ikinä kokeessa ja ehkä tällä tavalla saadaan tulosta jatkossakin. Nuo muutama virhe mitä tuli pureskelua lukuunottamatta on aika helppoja korjata.

Päästiin siis tottiksesta jatkoon ja tämä koe kaatui jälleen jäljelle. Mua harmittaa niin kovasti tuo :( Enkä tajua miksi meni niinkuin meni... Koira jäljesti kuin juna ekan 700m ja taskussa oli kolme käppiä. Jälki meni ihan maantien vieressä ja toisella puolella rajoittui soiseen järveen. Siitä sitten jatkettiin suopursukkoja pitkin järvenrantantaan, koira palas takasin ja lähti eri suuntaan kohdasta mistä käppi löytyi. Vastaan tuli sienestäjiä. Missään kohtaa se ei enää oikein kunnolla reagoinut jälkeen tuon hukan jälkeen ja sen täytyi mennä siitä jostain. Loinko koiraan painetta kuitenkin, yritin ihan rentona kävellä perässä ja risteiltiin aluetta läpi, lopuksi koira vapaanakin, Nessan kanssa kun on tehty sitäkin treeninä ihan. ei vain löytänyt. Harhajälkiä alueella oli kovasti ja sen verran hakuilut oli tuottaneet tulosta että vaihtoi jäljeltä ilmavainulle kun sienestäjät tuli alueelle. Lisäksi lähellä juoksi hevosia joihin reagoi.. Koitettiin etsiä aluetta läpi että olisi edes se neljäs keppi löytynyt mahdolliseen tuloksen saantiin, mutta ei vaan. Näin tällä kertaa. Lopuksi oltiin yliaikaa metsässä ja saatiin vain janapisteet 33, janalla vähän mutkitteli, mutta eteni ihan hyvin, otti tosi varmasti jäljen, mutta takajäljen, lähti hyvin oikeaan suuntaan kun lähetin. Tuo jälki on nyt aika kovasti harmittanut ja koittanut miettiä mistä mättää. Ehkä siitä että koira on vaan nuori ja kokematon. Ei kykene vielä ihan kaikkea selvittämään etenkään kun on jo vähän jälkeä alla ja väsyy. Vieraan tekemät treenijäljet se on aina selvittänyt loppuun asti ongelmitta, jopa 3-4h vanhat, joku käppi saattanut jäädä, mutta selvittänyt ne... vastaavissa olosuhteissa olevat, no ok, ihan noin pahaa suopursukkojälkeä ei ole ollut... Ehkä minä kuitenkin luon painetta koiralle.. ehkä sen motivaatio ei kuitenkaan ole riittävän hyvä, ehkä esineiden palkkaus on jotenkin huono tai vahvistetiheys, koska ongelmat treenijäljilläkin tulee yleensä sen jälkeen kun on esineeltä lähdetty... jäljestää siinä sitten hieman epätarkasti vähän aikaa ja joillakin itse tekemilläni jäljillä on esim ajanut kulmasta yli noiden esineiden jälkeen... väsyy pakkauksessa tai väärä tunnetila siitä. Pitää nyt kovasti miettiä tätä ja vähän testailla. Nostaa koiraa, toisaalta hakea pellolta tarkkuutta ajoon mitä on haettukin. Nessa osaa kuitenkin vetää tosi hyvinkin ja on ehdottomasti parempi jälkikoirana kuin nuo vanhemmat, menee kuin juna kun on jäljessä kiinni.. mutta sitten puff vaan.

Tällaiset fiilikset. Ei ole sitten saatu ensimmäisen ensimmäistä kolmos luokan koulariakaan tälle syksyä ja mun haaveet menee yhä kauemmaksi. Haaveiden ja tavotteiden asettaminen ei taida olla se mun juttu, luo heti jännitettä ja onnistun jotenkin ryssimään kaiken :P Kerta toisensa perään sen havainnut. Lokakuu jo ovella ja koekausi lopuillaan.. Nikille on vielä yksi hakukoe, mutta mun fiilikset on jo ennakkoon aika pessimistiset kun ei ole liiemmin päästy ongelmia treenaamaan.. eli lähinnä sitä umpparin ilmaisua. Noh, tällä kertaa tiedän etten hyväksy huonoa haukkua kokeessa jos sellasta esittää. Toisaalta olen silti ihan tyytyväinen. On monta onnistunuttakin asiaa ja ainakin tunnen tämän kesän jälkeen koiriani taas paremmin ja on jo paljon ajatuksia mitä teen ensi kesänä ja miten valmistaudun tottikseen yms. näiden kanssa. Treeniä vaan. Ja tää on vain harrastus. Tuli taas perspektiiviä asioihin mennä viikolla kun tutun koira päätti hypätä sillalta alas, nuori malinois, loukkaantui niin pahasti että jouduttiin lopettamaan. Ja onhan itsellänikin viime syksyn haaverit vielä tuoreessa muistissa. Tärkeintä on nauttia tekemisestä joka päivä ja terveiden koirien seurasta, koskaan ei tiedä milloin on tilanne toisin <3