Blogin takana on vuosimallia -81. oleva nais ihminen Jalasjärveltä. Kotoisin olen hieman pohjoisempaa Lohtajalta ja tänne muutimme avomieheni kanssa monen mutkan kautta v. 2007. Perhe kasvoi 2013 huhtikuussa Joel pojalla. Tässä välissä olen viettänyt useamman vuoden Oulussa ja lyhyempiä pätkiä mm. Tampereella, Vimpelissä, Pyhäsalmella ja Helsingissä. Kotimme on pienellä Ilvesjoen kylällä Ilvesjoen rannalla maaseudun rauhassa. Täällä on tilaa olla ja mellestää mielensä mukaan sekä ihmisillä että koirilla. 

Koira ihminen olen ollut ikäni. Tai pitäisikö ehkä sanoa ennemminkin että eläin ihminen. Maatilan kasvattina olen koko elämäni ollut eläinten ympäröimänä, enkä kertakaikkiaan tunne itseäni kokonaiseksi ihmiseksi ilman muutamaa karvakasaa. Hevosten, lehmien, kissojen, koirien yms yms eläinten kanssa olen viettänyt aikaani koko elämän. Kouluttanut niille temppuja, opettanut asioita. Kesyttänyt villikissanpentuja ja opettanut varsan ajolle, olipa kerran kesy variksen poikanenkin kasvatettavana. Koiran koulutus alkoi -93 kun taloon muutti labradorinnoutaja Vili, jonka kanssa kuljimme mm. Lohtajan palveluskoirayhdistyksen pentukurssilla. Vili kasvatti minut aikuiseksi, paransi minun astman, kun pakotti aina lenkille..., kuunteli minun murrosiän murheet ja saatteli aina koulutielle. Vili eli kotonani kunnioitettavaan 13 1/2 vuoden ikään saakka. Nyt kotona elää koirien lisäksi lauma kanoja ja kissa Möksy. Kesäisin laitumella käyskentelee lampaita ja joskus hevosetkin käyvät vielä kylässä.

Aktiivinen koiraharrastuksen voi katsoa alenneen -04 kun sain dobermanni Vikin hetkeksi aikaa elämääni. Vikin kanssa kuljin Oulun koiraharrastajien kurssilla ja olimme hyvää vauhtia edistymässä kohti bh-koetta ja toko kokeita. Viki jäi kuitenkin ex miehelleni eromme myötä ja uuden koiran etsintä alkoi kiivaasti. Piitu muutti luokseni keväällä 2006 ja lopun voi melkein sanoa olevan täyttä syöksykierrettä koiraharrastuksen ja elämäntavan maailmaan. Koirista on nyt tullut minulle myös ammatti homekoiraohjaaja kurssin myötä ja jatkoin kouluttautumistani eläintenkouluttajan amk tutkinto edellytysten verran, valitettavasti näyttökokeet jäi tekemättä lapsen, töiden ja muun elämän viedessä kaiken ajan.

Koirien lisäksi elämäämme kuuluu ehkä vahvimpana "harrastuksena" yrittäjyys, sekä avomieheni yrityksen Pintanikkarit muodossa, että oman yrityksen Lakeuden homekoirat myötä. Yrittäminen on elämäntapa, ei aina se helpoin sellainen, mutta se vapaus ja vastuu omasta itsestään vie mukanaan. Matkustamme suht säännöllisesti maailmalle saamaan vähän perspektiiviä tähän omaan elämäämme. Useimmiten omatoimisilla reppu reissuilla, joita ei liioin suunnitella etukäteen, silloin mennään kuin aikataulut antaa myöden, hyvä jos lentoliput ja ensimmäisen yön hotelli on katsottuna ;) Iso rakas harrastus on myös vaeltaminen. Lapin kuume on valtava ja sinne on suunnattu nyt useana vuonna erilaisilla kokoonpanoilla. Koirat saavat myös osansa näillä vaelluksilla kantaen omat eväänsä. Siellä sielu lepää ja omat huolet unohtuvat luonnon ääressä ja mikä parasta, yrittäjäkin saa lomaa koska kännykkäkään ei useimmiten siellä kuulu.