Tein ennen treeniä heinäpellolle jäljen, kaksi kulmaa oikealle ja pituutta n. 300-350m ehkä ja viisi käppiä. Ehti vanhentua vain reilun puoli tuntia. Janan otin n. 15m päästä ja lähtö oli vasemmalle. Tämä oli aika pitkä jana meille, joten ei tullut yllätyksenä, että ekalla lähetyksellä jäi pyörimään siihen lähelle, kutsuin takaisin ja nyt meni suoraan n. 10m mistä saikin jo hajun jäljestä ja lähti viistosti vasemmalle ja juoksulla jälkeä pitkin (tuoreus näkyi vauhdissa) Minä tulin siinä vaiheessa auttamattomasti perässä ja eka käppihän siinä jäi siihen alkuun kun vauhdilla paineli menemään, siihen ei mun mielestä reagoinut mitenkään. Toinen käppi nousi hyvin, kulma meni n. 3m tarkistuskierroksella mallikkaasti ja sen jälkeinen käppi löytyi myös hienosti. Toinen kulma meni vielä paremmin, mutta sitten, neljäs käppi jäi ja siihen reagoi selvästi ja vähän siinä jarruttelinkin, mutta sinne jäi :( tuo jäi kyllä oikein harmittamaan. Olisiko sillä edellisellä jäljellä, minne jätettiin loppuun ruoka palkaksi sitten ollut noin suuri vaikutus, kun aikaisemmin saanut vain käpeistä ruokaa??? Motivaatio löytää se käppi tippunut noin pahasti? Ehkä tuolla valeraskaudellakin osansa??? tiedä häntä, mutta seuraavalla jäljellä merkkaan käpit hyvin ja vaadin ne myös tuomaan.  Noh, viimeinen löytyi hyvin ajon ollessa aivan yhtä vauhdikasta kuin lähteissäkin, eli mitään väsymisen merkkejä ei tauosta huolimatta ollut nähtävissä.

Loppuun vielä pakko mainita... jäljen jo loputtu kun Piitu oli vapaana ja käveltiin peltoa pitkin kohti autoa, mun jalkojen juuresta säntäsin karkuun jäniksen poikanen. Piitu ei lähtenyt sen perään!! vaan jäi kiltisti komennosta seisomaan mun viereen :) Sai kyllä super kehut ja palkan tuosta!!!