Elikä tekee yhteensä 3kpl jälkiä tämä. Lauantain ensimmäisen tallasi Aino ja jälki oli n. 700m, jana n. 30 ja lähtö vasemmalle. Maasto oli kuivaa kangasmetsää, aika epätasaista ja kun tähän lisättiin 25C lämmintä ja auringonpaiste... ei ole ihan tuollaisissa olosuhteissa jälkeä ajettukaan ja niinhän siinä sitten kävi että..

Janan otti ihan hyvin, lähti kaartamaan vasemmalle jo janan puolessa välissä, mutta korjasi takaisin sitten ja jäljen päälle pysähtyi hyvin. Lähti jopa oikeaan suuntaan tällä kertaa ja ensimmäinen käppikin löytyi ihan näpsäkästi :) Tämän jälkeen sitten tuli aika pian mutka ja me jatkettiin siitä suoraan. Piitu hukkasi totaalisesti jäljen. Siinä sitten kuljeskeltiin rinnettä ylös ja ales varmaan 200m minkä jälkeen Piitu pongasi jäljen uudestaan ja lähti vähän epävarmasti sitä sitten jäljestämään. Askeleet näin maassa ja vähän mietein että nyt taidetaan muuten mennä takajälkeä... jonkun matkan päästä löytyi 3 käppi ja oltiinkin jo aika lähellä lähtöpaikkaa ja niinhän siinä oli käynyt, eli takajälkeähän se neiti tuli. Tämä kun varmistui, niin lopetettiin sitten homma siihen, valjaat pois ja takaisin autolle. Ei tullut aamuruokaa tuosta hyvästä.

Illalla oli sitten korjaussetti saapunut :) Käytiin tekemässä uudet jäljet pitkälti samantyyppiseen maastoon, eli kuivaa kangasmetsää. Jana n. 20m ja lähtö vasemmalle. Pituutta oli n. 500m, 5 käppiä ja kaksi kulmaa oikealle. Tällä kertaa kulmat merkittynä ja viimeinen käppi. Nyt onnistui lähtö taas ihan ok. Jälkeä ajoi reippaasti, mutta ensimmäinen käppi jäi. Toisen nosti ihan ok kun haistoi ja  taas kolmannesta kiersi juuri sopivasti lenkin ympäri eikä reagoinut siihen mitenkään (satuin näkemään käpin maassa). Molemmat kulmat meni nyt todella kivasti ilman suurempia lenkkejä. Viimeinenkin käppi löytyi ja näin oli sapuskat tienattu :) Pari käppiähän sinne jäi, mutta ei mielestäni niihin reagoinut mitenkään ja tuo kyllä ne nostaa jos vain hajun saa. Tyytyväinen olin tuohon.

Sunnuntaina sitten kävin itse tallaamassa n. 800m jäljen ja jälleen oli olosuhteet lämpimähköt ja metsänpohja varsin kuivaa kangasmetsää, mahtui siihen yksi ihmeellinen mutkuoppa, pari rinnettä ja mäntytaimikkoakin pätkä matakalle :) Yksi todella pitkä suora ehkä 500m ja kaksi kulmaa vasemmalle, vanheni tunnin. Jana n. 25m ja lähtö oikealle. 8 käppiä jätin , mutta lopetin jo 6 kohdalla sitten ajamisen ja siinä siis se 800m kuljettuna. Loppuun tuli niin ihme ryteikköä ja mutkittelua sitten että päätin jättää kokeilematta.

Janan eteni jälleen ihan kivasti ja pysähtyi jäljen päällekkin ok. Yritti lähteä taas takajäljelle ja estin etenemisen tällä kertaa. Tästä seurasi sitten varsin pitkä ihmettely/ tuumimistauko. Tuli jopa seisomaan mun jalkojen juureen vähäksi aikaa. Pysyin passiivisena ja lopulta se hoksasi sitten lähteä ajamaan oikeaan suuntaan. Ensimmäinen käppi oli jo n. 20m päässä lähdöstä ja nousi hyvin. Suoraa sitten jatkettiin ja käppejä nousi tasaiseen tahtiin. Varsin mukavasti rauhoittui ajamaan jäljen päällä ilman mitään suuren suuria harhakirejä. Mutakuopan jälkeen tuli jotain ihme pyörimistä, en osaa sitten sanoa että saiko jo etäämpää tuulen mukana haisua edessä olleesta käpistä. Tuon jälkeen ajo jatkui taas hyvin. Kaksi kulmaa tuottivat suurimmat vaikeudet ja poikkeuksellisen paljon pyörimistä ja etsimistä. Tuossa varmaan näkee eniten tuon maaston vaikeuden kun tuo kuitenkin menee niin kovin vauhdikkaasti tuota jälkeä ja vetää sitten yli reippaasti kulmista. Toisella kulmalla kävelin Piitun perässä tarkoituksella kulman yli ja pysähdyin vasta kun lähti pyörimään. Tällä kertaa kiersi mun taaksekin ja lähti siitä oikeaan suuntaan jäljestämään. Kulman jälkeen taas pian käppi ja nousi hyvin. Loppumatka oli tuota taimikkoa missä todella paljon puskaa ja jälki meni vähän kaarrellen. Itse joutui luottamaan taas täysin koiraan kun ei enää askeleita nähnyt itse ja niin vain selvittiin sieltä läpi ja takaisin kankaan päälle mistä kuudes käppi ja lopettettiin sitten siihen. Kaikki kuusi käppiä siis taskussa ja lähes tyhjä vesipullo. Sain ensimmäisen kerran Piitun juomaan jäljellä! Lopultakin hoksasi sen vissiin ihan hyödylliseksi :)

Mukava oli päästä jäljestämään tällaisiin maastoihin ja nyt täytyykin kyllä jostain löytää vastaavia täältä päin! Selvästi oli hankalaa mennä tuollaisessa meidän kuusimetsien sammalpohjien jälkeen. Vielä kun sais värvättyä porukkaa tekemään niitä jälkiä :) Sitä kuitenkin "auttaa" koiraa jotenkin siellä perässä kun on sen jäljen itse tehnyt... Mitähän muuta... kulmia saa varmaan lisätä nyt treeneihin, tullut tehtyä aika pitkää suoraa viime aikoina.