Kouluviikko Kannuksessa vierähti jälleen suber nopeasti. On vaan NIIIIIN kivaa olla koulussa missä viihtyy ja ihan huippu tyyppejä kaikki muutkin opiskelijat opettajat mukaan lukien :D Meillä oli viikolla paljon koira treenejä ja Niki paransi koko viikon ajan aika tasaisesti ja motivaatio sen kuin vain kasvaa. Pieni muutos palkkauksessa on tehnyt ihan ihmeitä tuohon sen työskentelyyn. Torstaina sitten olikin tasokokeet, eli täysin pimeä treeni missä ohjaajan piti itse tulkita koiran "ilmaisut". Melkoinen jännitys oli tämä ja kun treeni oli vielä poikkeuksellisen pitkäkin... mutta hyvinhän me skitospetterin kanssa siitä selvittiin!! :D Kaikki löytyi ihan keviästi ja ohjaajakin sai jopa kehuja omasta työskentelystään ;D Viikon saldona oli se, että miettiä Nikille ilmaisua ehkäpä jo kehiin. Se on ottanut vähän tavaksi raapaista tassulla ikäänkuin hajua nurkasta tms, mikä on aika herkästi tulkittavissa sitten ilmaisuksikin. Varsinaisestihan tällä ei ilmaisua vielä olekaan.Toki hajulla ollessaan tuo raapiminen on aikalailla rankempaa, mutta ehkäpä me se ilmaisu tullaan tekemään joksikin muuksi varmuuden välttämiseksi. Se venäläisten, istuu, haukahtaa ja osoittaa kätkön paikan pyydettäessä ois aika cool ilmaisu ;D

Muuta on puuhasteltu sitten tottiksen ja hiihdon merkeissä. Nikikin on intoontunut lopultakin vetämään!!! Tähän asti se on ollu vähän sellaista diibadaapailua se meno ja maisemien katselua, mutta nyt edelliset pari lenkkiä se on vetänyt ihan tosissaan korvat luimussa ja tasasesti. Jes, ehkä pieni tauko on tehnyt hyvää ja lupailee kyllä ihan mukavaa ens talvea jos vaan lunta saadaan jatkossakin tähän malliin. 

Tottis puolella vähän heräilty tulevaa tottisiltaa silmällä pitäen miettimään mitä ongelmia sinne mentäis selvittelemään. Jäävät tuolla on vähän vielä sekaisin ja niitä tahkottu. Seuraaminen paranee pikkuhiljaa, mutta vaiheessahan se on vielä. Paikalla olo on sellainen mihin varmaan kaivataan vinkkejä, niin vahva tuo tuon kyylääminen toisten koirien perään on.. 

Piitulla on ollut enempi hoito viikko. On päässy piiiiiitkille metsä lenkeille siskon kans päivisin ja parhaina päivinä mun kans vielä illalla uudestaan :) Kunto kasvaa. Hometreeneissä se oli ennen tänne tuloa selkeästi Nikiä edellä, joten pieni tauko ei pahaa tehnyt ja nenä pelas ihan samaan malliin nyt viikon jälkeenkin kun pääsin molemmat treenaamaan. Into on Piipparaisellakin hommaan ihan uskomaton!

Koitetaas jos saatas muutama kuva linkitettyä. Kuvaajana toimi Henna Kauppila, kiiiitooos hälle kuvista!

Sivulla

Purkkirataa

nuuusk

Täällä se on

Kaapintakaa

Kaapintakanaon

Tää on totista touhua :)