Palveluskoirien SM-kisat pidettiin Hyvinkäällä 10-12.8 ja matkaan lähdettiin pitkällisen harkinnan jälkeen. Hampaan kolossa oli vielä muisto viime vuoden ihan floppi tottiksesta, tavoitteena oli saada sellainen oma suoritus ja sen jälkeen kaikki plussaa :)

Perjantaina jo ilmoittautumiset ja kenttään tutustuminen. Aikaa 5min joten ei mitenkään hirveästi. Nopeasti jäävät ja luoksetulot niihin. Vein muka eteenmenopalkan kentän päähän luoksetulon jälkeen ja yksi nouto patukalla A-esteen yli. Siitä eteenlähetys ja maahan meno, palkka multa. Piippa teki varsin kivan treenin ja eteenlähetys oli hyvä maahanmenoa myöten. En ehtinyt enää ottaa palkallista eteenlähetystä, toisaalta ajatus oli etten otakkaan jos vain lähtee oikeaan suuntaan ja lähtihän se :)

Lauantaina oltiin toisen kentän ensimmäisessä tottisparissa heti klo 7.00 parina Jessica Ristimäki Tuuman kanssa. Aika oli ihan loistava, meikä oli vielä niin aamupöhnässä ja yleisöä ei vielä ollut juurikaan paikalla. Ei tullut mitään hirmu odotteluita kentän laidalla vaan päästiin suoraan suoritukseen. Tottis oli nyt sellainen kuin Piitu sen osaa. Isoimmat virheet oli tasamaanoudon sivulle karkaus ilman käskyä, mopo tuumas karata käsistä, mutta sain pikku paineella Piipan taas pakettiin siirtymisen aikana ja suoritus jatkui taas hallittuna. Hypyllä rapsaisi esteeseen hieman ja eteenlähetyksessä lähti kyllä hyvin ja juoksi hyvin, mutta alkoi vilkuilla mua taaksepäin ennen käskyä, onneksi kuitenkin vauhti pysyi hyvänä. Arvosteluksi saatiin Hyvä hyvä rivi, A-este ja taisi olla se eteenlähetyskin erittäin hyvä, paikallaolo erinomainen. 88,5 p. Seuraamista kehuttiin!!! JEEEE mutta käännösten hitaus vei arvosanan hyvään. Mutta se paikka oli nyt vissiin ok :D Jotain on vuodessa saatu aikaan. Käytännössä suurin osa pisteistä meni siis puutteellisen nopeuden vuoksi, "olisi voinut olla nopeampi".

Tottisarvostelu oli todella tiukkaa ja yllättäen meidän tottis riitti keveästi maastoon pääsyyn. Ei ollut kuin yksi 92 ja mun aamullinen pari sai muistaakseni 89,5 n. Päivä meni jännittäessä muiden suorituksia ja sitä kekkä pääsee missäkin lajissa jatkoon :) On tuolla tunnelmaa SM-kisoissa! Yhdeltä oli arvonta maastoryhmiin. Sain numeron 16, eli toisen ryhmän loppupäässä. Tiesi pitkiä odotteluita, mutta ok, koska seuraavana aamuna saisi nukkua, koirakot 11-20 aloitti maastossa klo 10. 

Esineruutu oli vielä lauantaina iltapäivällä. Piitu teki elämänsä parhaan kolmosluokan ruudun. Kolme pistoa, kolme esinettä alle kahdessa minuutissa. Pistot se teki just eikä melkein sinne minne pitikin :) Pistotin viuhkana vasemmasta etukulmasta ensin vasempaan takakulmaan, sieltä tuli heti esine, sen ottoa en nähnyt. Sitten poikittain kohti oikeaa takakulmaa, eteni hyvin sinne asti ja bongasi ilmeisesti esineenviejän hajuvanan ja muutama metri sitä seuratessa löytyi toinen esine. Sitten vielä etulinjaa pitkin kohti oikeaa etukulmaa, esine oli jossain todella lähellä etulinjaa ja sieltä se tulikin sitten hienosti. Tosi kivasti toiminut taktiikka kaiken kaikkiaan ja Piipalla nenä toimi! :D Lauantain jälkeen johdettiin niukasti pistetilanteessa koko kilpailua :D Tosin 10p sisällä oli 10 koirakkoa, joten hakumaastot ratkaisisivat skabat.

Sunnuntaina oli sitten tiedossa ooooodooootteeluaaaa... Pakkasi pikkaisen jännittämään. Just ennen maastoon lähtöä rullapanta päätti vielä hajota, ruuvi irtosi, voi kiesus että tuumasin saada sydänkohtauksen kun kädet täristen sitä koitin korjata, juoksin vielä autolta hakemaan ruuvimeisseliä kanssakilpailijan autolta... No saatiin onneksi korjattua :) Muistikuvat itse radasta on kieltämättä vähän hämärät.. Mutta radan heti alettua se pahin jännitys silti laukesi, omaa suoritusta tekemään, melkein siinä onnistuttiinkin. Alku meni todella hienosti mun mielestäni, Piitu teki tarkkoja pistoja molemmin puolin ja eteni rataa, ensimmäinen maalimies löytyi n. 100m jälkeen vasemmalta puolelta ylärinteesta avopiilo. Tämän jälkeen vasen puoli rataa jyrkkeni entisestään, ehkä sellainen 45 asteinen rinne ylös asti... oikealla puolella ihan hirveä kuusiryteikkö missä näki sen 10 m. ja rapaoja siinä. .. Mitä tekee Piitu, no menee sitä rinnettä kyllä ihan ilman ongelmia, hienoja pistoja sinne, mutta sinne pöheikköön ei sitten niin millään!! Käy siinä ojassa mutkan ja takasin,.. no ei auttanut kuin edetä rataa, toinen puoli jäi käytännössä tarkastamatta. 200m kohdalla se sitten upposi sinne yllättäin ja toi rullan, näyttö ok. Sitten alkoi se tuskallinen viimeinen 100 merkin jälkeen, koitan laskea askeleita, koira tekee ja tekee pistoja, ei nouse, ei nouse, ei tuu rullan kanssa,.. ei taaskaan uppoa oikealle puolelle, sipsutan eteenpäin jostain 250m jälkeen kun olen jo ihan hukassa että missä olen :)) Aikaa jäljellä niin vähän että kunnon taukoa ei ehdi pitää (kaksi edellistä koirakkoa oli aika loppunut kesken) Noh, sitten se lopulta tulee vasemmalta puolelta rinteestä rullan kanssa ja minä laitan liinan kiinni, ehti tulla sekunniksi se ihan mahti fiilis että nyt tää on tässä :D Sitten se tapahtuu, Piitu alkaakin himmailemaan näytölle mennessä, koitan pikkaisen kiristää vauhtia, ettei neidin tarvi vetää mua sitä jyrkkää rinnettä ylös (koira oli ihan puhki jo siinä vaiheessa) ja se jää odottamaan että mihin minä jäin!!! Siinä seistään 20m ennen maalimiestä ja koira katsoo välillä sinne ja välillä mua, odottaa uutta näytä käskyä vissiin.... Konsultaatio tuomarin kanssa ja vaihtoehdot on vähissä. Jos annan toisen käskyn, maalimiestä ei hyväksytä vaan menee kaikki pisteet, tai otan siitä valeen (tai odotan viimeiset 2min siinä että jos se koira lähtis sitten kuitenkin jollain ihmeen kaupalla etenemään itsestään, mutta Piitun tuntien sitä tuskin olisi tapahtunut) Hihna irti ja juosten keskilinjalle takaisin. Valeesta menee suoraan 10p. Koitin pistää Piitun vielä oikealle, se sai ihan paskahepulin, vinkui ja otti rullaa vaan suuhun "etkö sä hölmö tajuuuuu siellä on ukko ;D" No uudestaan vasemmalle pisto, meni sinne hyvin vielä laukalla, tulee rullan kanssa ja uudestaan liina kiinni. Taas kun hihna hetkeksi löysää, se kääntyy katsomaan perään ja sitten tajuan virheeni, olisi pitänyt pitää liina kireällä koko ajan!!!! VOI PASKAAAAA!!!!! No nyt sitten kun pidin, niin neiti vei mut todella kiltisti ukolle asti ja teki hienon ilmaisun. 3 ukkoa oli nostettuna PK-SM radalta. Enemmän kuin mahtavaa silti :)) Saatiin me hallinnasta kehuja, koira oli erittäin korrektisti maalimiehillä ja totteli sivulle käskyt heti, tuli hyvin hallinnassa keskilinjalle takaisin. Työskentely meni sen rapaojaepisodin vuoksi puutteellisesksi. 10p. meni siihen "valeilmaisuun" 142p. hakumaastosta. (Jos haluaa jossitella, niin jos sitä 10p. ei olisi mennyt, pisteitä olisi ollut 152 (ehkä) mikä olisi riittänyt 1. tulokseen ja SM VOITTOON!!! 20m. takia... Oli se niin lähellä :(((( ) Loppupisteillä 260,5 saatiin suloisen katkera 4. sija ja HK3 koulutustunnus. 

Noh, loppuviimein ei voi olla kuin onnellinen tuostakin sijoituksesta. Harva pääsee noinkaan lähelle ja lähellä se on tuolla tasolla kilpaillessa ihan kenellä hyvänsä se voitto. Virheistä oppii ja taas tiedän mitä treenataan ens vuotta varten. Toivottavasti Piippa pysyy vielä kunnossa ja päästään noihin kisoihin ottamaan revanssia. On tuo vaan hieno tapahtuma ja tuo jännitys mikä siellä on, aivan uskomaton fiilis!!! :) Meidän toinen kerta SM-kisoissa. Voittopallille kiipesi kokeneita kisaajia jotka ovat käyneet kokeilemassa jo monena vuonna mm. Hituri ja Ristimäki :)) Ansaitsivat kyllä voittonsa!!. Eiköhän mekin vielä mennä kokeilemaan. Ja kiitos kaikille kannustuksesta ja onnitteluista/ osanotoista näin jälkeen :D Ja kiitos Emmalle majapaikasta, "kisa terapiasta" ja hyvistä ruuista :D Ollaan me sentään Suomen 4. parhaita hakuilijoita tänä vuonna!!!!! Hyvä PIIIITUUUUU Ihan uskomaton koira :D